Out of sight, out of mind

Otsikkohan viittaa siis siihen, että kiireiden takia en ole käynyt blogissa melkein kuukauteen ja siten se on sitten ihan päässyt unohtumaan!Tässä onkin tapahtunut kaikenlaista! Ollaan mm. oltu paljon töissä, ollaan eksytty metsään, ollaan käyty Summerfesteillä ja ollaan tutustuttu uusin mahtaviin ihmisiin! Tänä vuonna on kyllä ollut vähän kylmempää ja myrskyisempää kuin viime vuonna, joten ensinnäkin puisto on pidetty sulkettuna muutama päivä ja asiakkaita on hirveästi vähemmän! Enää ei ole kannattavaa pitää puistoa auki lauantaisin 20 asti (mikä ei kyllä mua haittaa yhtään, koska n. 12 h työpäivät yhdellä 30 min luonastauolla ei juurikaa houkuta), koska intialaisten ostamat muutamat jääkaappimagneetit viimeisillä tunneilla ei kata meidän palkkoja – jep, intialaiset on tänäkin vuonna eksynyt tänne, valitettavasti. Töissä ei siis ole yhtään niin kiireistä kuin viime vuonna, joten tunnit matelee…

Töiden ulkopuolella sitä vastoin onkin ollut ihan mahtavaa! Tämä vuosi on, jos mahdollista, vielä parempi kuin viime vuosi! Ollaan nyt saatu enemmän irti tästä vuodesta, koska tiedetään mihin kannattaa mennä ja mihin ei. Yksi päivä mentiin mm. kävelemään yhdelle luontopolulle, joka johdattaa eräälle rannalle. No, rannalle päästyämme haluttiin vielä jatkaa kävelyä, ja niin me sitten jatkettiin vaan etennpäin. Varsinainen trail loppui, joten päästiin rämpimään ihan kunnolla metsässä. Jossain vaiheessa huomattiin, että oltiin kävelty joenvartta niin pitkälle, että olisi turha enää kääntyä takaisin, koska oli tulossa pimeä ja myrskykin oli tuloillaan. Paikallinen kaverimme sitten luli tietävänsä miten päästään takaisin kylälle, jotta päästäisiin tietä pitkin kävelemään takaisin autolle. No, jossain vaiheessa metsä oli liian vaikeakulkuista, joten meidän piti mennä kauemmas joesta helppokulkuisemman maaston perässä. Yhtäkkiä kadotettiin joki näkyvistä ja oltiin ihan eksyksissä. Tulosuuntakin oli vähän hakusessa. Hetken harhailtiin siinä, kunnes alettiin kuulla tien ääniä, joten jatkettiin matkaa äänten suuntaan. Jouduttiin ihan kunnolla rämpimään vadelmapuskien ja myrkkymurattien läpi joen varteen. Tai no, mähän sen tien raivasin ja noi kaksi juuri ja juuri 160 cm rajapyykin ylittävää kaveria yritti parhaansa mukaan seurata mun jälkiä 😀 Välillä kadotin ne näkyvistä, koska pusikko oli niin korkeaa ja mulla oli niin paljon nopeampi vauhti. Onneks ääni ainakin kuului, niin tiesin niiden vielä roikkuvan mukana. No, joelle päästyämme oltiin tietenkin väärällä puolella jokea… Itse ehdotin vaan joen ylittämistä uimalla, mutta jenkkikaverilla oli uusi puhelin mukana, eikä hän halunnut sitä kastella. Päätettiin sitten etsiä siltaa, joka lopulta onneksi löytyikin! Siinä vaiheessa oli jo tosin ihan pimeää ja taivas loisti salamoista – ei mtn Suomen pikkumyrskyjä, vaan oikeasti kunnon valoshow! Soitettiin kaverin tädille, joka onneksi tuli sitten hakemaan meidät sieltä sillalta. Loppu hyvin, kaikki hyvin! Jalat oli tosin ihan ruhjeilla, koska meillä oli vain shortsit ja toppi päällä, joten kaikki vadelmapuskat pääsi kivasti jättämään jälkensä meihin. No nyt, pari viikkoa tapahtuneen jälkeen ruhjeet on jo melekin näkymättömiä!
Loppuun vielä kuvia kyseiseltä reissulta – käytiin ihan mahtavissa paikoissa, oli ehdottomasti kaiken arvoista, vaikken ihan heti uudestaan sinne lähtisikään 😀

ps. Täällä on tapahtunut niin paljon kaikkea, etten nyt jaksa kaikkia tässä vielä paljastaa, yksi päivä kerrallaan 🙂

115
121
130
132

Advertisements

Lotta ja kolmen päivän superdieetti

Otsikkohan viittaa tietenkin tämän erään timmin suomalaisnaisen nimikko tv-sarjaan, mutta erona nyt on se, että tv-sarjaan osallistuvat ihmiset on dieetillä vapaaehtoisesti, kun taas mä jouduin dieetille vastentahtoisesti. Ensin tuli siis vatsatauti mulle, joka ei ikinä saa matkoilla mitään turistivatsoja yms vaikka oonkin syönyt vaikka mitä epämääräistä raa’asta kanasta Espanjassa raakaan lihaan Venäjällä… Yöllä heräsin siihen, että on tosi huono olo ja siitä sitten wc-pönttöä halaamaan seuraavaksi 3 päiväksi, ainakin on nyt vuoden vatsalihastreenit tehty! Töihin en tietenkään päässyt, joten olin kokonaiset 5 pv putkeen poissa, kun ensin oltiin ihan vaan vapaalla 2 päivää ja sitten iskikin toi Dellsissä riehuva virus (mun jälkeen toinen suomalainen sai sen). Haha, meidät on kyllä Stellan kanssa hyvin sykronoitu, koska Stellahan tuli myös kipeeks, tosin sillä oli tosi kova kuume (lääkärit epäili pusutautia), joten sitten yhdessä maattiin kotona. Tosin eipä meistä kauheesti seuraa toisillemme loppujen lopuksi ollut, koska kumpikin vaan nukkui omassa huoneessaan 😀

No, ainakin siinä lähti tehokkaasti sitten matkakiloja, jos niitä tähän mennessä on edes kertynyt. Hassua tässä onkin se, että 3 päivään en saanut mahassa pysyttyä lähes mitään ruokaa, eli kunnon puhdistus tuli tehtyä, mutta kun käytiin sitten Stellan kanssa lääkärissä, niin mut määrättiin DIEETILLE. Mulla oli siis ton viruksen takia kai jotain pientä tulehdusta mahassa, joten lääkäri suositteli clear liquid dieettiä: kiellettyjen ruokien listalla oli mm. maitotuotteet, viljatuotteet, lihat ja lihankorvikkeet, rasvat… Eli käytännössä mun tuli syödä vaan ruokaa, joka oli läpinäkyvää – mehuja, keittoja ja hyytelöä. Meinasin 3 pv luonnollisen detox-kuurin jälkeen nälkiintyneenä ja huonotuulisena sitten huitasta lääkäriä oikealla koukulla, koska musta tulee ihan hirviö, jos oon nälissäni ja nyt mut laitettiin dieetille tässä vaiheessa. No, eipä sen onneksi kauaa pitänyt kestää ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin pari tuntia jaksoin lipittää mehuja, mutta sitten oli kyllä pakko saada jotain vähän ruokaisampaa mahaan. Pari päivää maha oli vähän kipeä, mutta nyt olen kyllä ihan elävien kirjoissa, eiköhän tämän kesän sairastelut ole nyt sairastettu!

Tänään oli muuten (taas!) vapaapäivä. Oltiin suunniteltu, että aamupäivällä ollaan uima-altaalla ottamassa aurinkoa (bulgarialaisetkin pilkkaa, kun ollaan niin valkosia :/) ja sitten oli ohjelmassa manikyyri, jonka sain Stelllalta synttärilahjaksi ja Wallussakin piti käydä, koska jääkaappi on nyt monta päivää ammottanut tyhjyyttään. No, auringotto sujui yhtä hyvin kun mun clear liquid diet, koska tietenkin aina kun me ollaan vapaalla, on kylmä päivä! No, ainakin saatiin kynnet hoidettua ja Walluun päästin kaverin kyydillä, niin tuli sitten suurperheelle viikon ruuat ostettua! 😀
Image
Käytiin lääkärissä
Image
Mun dieetti 😉

Onnistuneet synttärit ja ei niin onnistunut juhannus

Hey there,

vihdoinkin on vähän aikaa taas päivittää blogia 🙂 Tai no, olisi kai sitä aikaa oikeasti aikaisemminkin ollut, koska saatiin Stellan kanssa mun synttäripäivä ja sen jälkeinen päivä vapaaksi, mutta ne menikin niin nopeasti, että jotenkin ei taas ehtinyt istumaan paikoilleen koneen ääreen. 18.6 (mun synttäripäivä) heräsin myöhään siihen, että Stella oli valmistanut mulle ihanan aamiaisen/brunssin!
Siitä sitten lähdettiin täydellä autolla Madisoniin, mutta mä en ostanut yhtään mitään! Itseasiassa mulle iski kauhea ahdistus, kun en tykkää kesävatteista. Hameet ja mekot on ihan hienoja, mutta en juurikaan käytä niitä. Pitää muuttaa johonkin pohjoiseen, tai vaikka Islantiin, niin saa aina pitää sellaisia syksyvaatteita 🙂
Jotain hyvää tosta shoppailureissusta, että käytiin syömässä superhyvää kiinalaista ruokaa! Madisonista sitten takaisin kotiin laittautumana ja illalla oli mun synttärijuhlat, ei mitkään isot, lähinnä suomalaisia paria poikkeusta lukuunottamatta. Oli ihana ilta ja sain yllätyskakunkin 🙂 Seuraavana aamuna olo oli yllättän freesi, joten lähdettiin 6 hengen porukalla läheiselle Mirron Lakelle vähän ulkoilemaan 🙂 Sielä vierähti kivasti muutama tunti ja kun palattiin kotiiin, Stella huomasi, että lompakko oli kadonnut. No, ei kun takaisin. Onneksi Stellan ei tarvinut mennä koko kierrosta ympäri, koska joku ihana ihminen oli löytänyt sen ja palauttanut siihen infopisteelle, loppu hyvin kaikki hyvin!

… tai niinhän mä luulin, mutta yöllä heräsin hirveän huonoon oloon. Ei ku vessanpönttöä halaamaan koko yöksi siis… Töihin ei ollut seuraavana päivänä asiaa juhannusjuhlista puhumattakaan. Ihmeellisen kauan kesti eikä mikään ruoka pynyt sisällä. Tänään onneksi sitten jo sain vähän pirtelöä syötyä niin jaksoin jopa seisoakin hetken, pahin on ohi siis! Jos tähän mennessä on ekstrakiloja tullut, niin nyt on sitten nekin tehokkaasti lähtenyt 😀 Nyt yritän tässä kohta syödä yhden banaanin, että olisi sitten tarpeeksi energiaa huomiseen 11-12h työpäivään.
Loppuun vielä kuvia 🙂

Image
Synttäripäivä alkoi tällä kattauksella 🙂

Image
Yllätyskakku…
Image
…oli hyvää! 🙂
Image
Mirror Lake
Image
Hahah, miten tytöillä aina on pinkki treenitoppi? 😀
Image
Last but not least: friends since 1992! Syksyllä, kun Stellakin saa 22 vuotta täyteen ollaan tunnettu toisemme jo 22 vuotta!

Madison

Käytiin tässä yhtenä vapaapäivänä osavaltion pääkaupungissa Madisonissa, jossa muuten on yks maailman parhaista yliopistoista (lääkis on 10 parhaan joukossa ja kauppis & oikis 30 parhaan joukossa). Kohteena oli tietenkin kauppakeskus 🙂 Siellä vierähti muutama tunti (porukan miespuolinen henkilö meinas jo turhautua, vaikka lopulta se taisikin olla meistä se innokkian shoppailija :D), mutta lopulta ei tullut ostettua kun pari pakollista juttua. Sieltä ajettiin vähän mutkien kautta keskustaan syömään (nam, oli hyvää meksikolaista ruokaa, vaikka puolet porukasta taisikin just siitä ruuasta saada ruokamyrkytystä) ja sitten vähän turisteilemaan. Tampereella on  Näsinneula ja Madisonissa on State Capitol-rakennus (vaalea kaupungintalo) ja siinä on noi ihanat järvet, jonka rannoille kaupunki on syntynyt, vähän kun Tampere 🙂 Ne on oikeastaan samankokoisiakin (asukasmääräältään). Madisonissa hassua on se, että siellä ihan keskustassa on Täydellisistä naisista tuttu Wisteria Lanemainen omakotitaloalue! Tosi hienoja ja jenkkityylisiä omakotitaloja ihan vieri vieressä kerrostalojen sijaan! 🙂 Muutenkin kaikki rakennukset siinä Capitolin lähellä on tosi matalia, ihanaa pikkukaupunkiromantiikkaa, vaikka tiet onkin ruuhkaisia ja monikaistaisia. Madisonissa vierähtikin sitten koko se vapaapäivä, onneksi meillä on autokuski lähes aina käytettävissä niin pääsee välillä pois täältä Dellsistä.

Ainiin, nyt pitääkin vielä hehkuttaa, että ostettiin yksi päivä liput maailman isoimmaksi kesäfestariksi itseään mainostavaan Summerfestiin! Se on Milwaukeessa (parin tunnin ajomatka), yhdessä osavaltion isoimmista kaupungeista ja siellä ei ollakaan vielä käyty 🙂 Festari on n. 10 pv pitkä ja joka päivälle on yksi iso artisti (me mennään katsomaan One Republicia, onneks oli vielä lippuja jäljellä!!) ja kymmeniä pieniä. Lähdetään ainakin 4 hengen tyttöporukalla sinne, mutta mukaan yritetään saad avielä ainakin yksi, sitten onkin auto täynnä. Yritetään majoittautua yhden jenkkikaverin luona, koska meillä on 2 päivää vapaata ja tarkoitus olis siis jäädä sinne yöksi. Katsotaan nyt, että suostuuko se majoittamaan 4-henkisen tyttöporukan sen luona, tai onko siellä edes tilaa 😀

Loppuun vielä kuvia Madisonista 🙂
Image
Image
State Capitol ulkoa
Image
Image
Image
…ja sisältä
Image
Image

Kuhmu päässä ja herne nenässä

Oijoi, kummalliset pari viimeisintä päivää… Mistähän sitä aloittaisi? Kerrotaan vaikka niistä graduation partyista ensin: ei ikinä ehditty siihen isompaan juhlaan (Stella kävi varta vasten ostamassa mekonkin sinne), mikä ei tosin haitannut ja to be honest ei me hirveästi sinne yritettykään ehtiä, tähdättiin sitten myöhemmäksi sinne “after partyyn”, eli kaverin mummon autotalliin viettämään iltaa kaverin mahtavan perheen kanssa! Tunnetaan perhe tätien uusista miehistä mummojen naapureihin ja siinä on kyllä niin mahtava ja hieman hullu perhe, että toista samallaista ei varmasti löydy mistään!! Mummo (joka on omien vanhempieni ikäinen :D) on ihan mahtava, aina opettamassa uusia juomapelejä ja kertoo omasta nuoruudestaan, kovin sydämmellinen ihminen! Sitten on noi tädit, jotka on ihan AD/HD tapauksia, aina haastamassa kaikenlaisiin pelailuihin (hyppykepillä hyppiminen, lasten polkutraktoreilla kisamainen yms :D) ja naapurin tukevahko rouva, joka päästää suustaan pieniä sammakoita. Nälkää ei tarvitse nähdä ja mukaan saan aina jotain ruokaa sieltä 🙂 Oli ihana jälleennäkeminen ja meidät otetaan aina avosylin vastaan! Hassua on se, että oleskellaan aina autotallissa, joka on kivasti sisustettu pyödällä, sitä ympäröivillä tuoleilla, perus autotallikrääsällä ja muutamilla erikokoisilla koirilla (joista yksi on ihan ylipainoinen ja sitä kutsutaankin osuvasti Fatty:ksi :D. Ilta meni nopeasti ja suunniteltiin jo seuraavaa tapaamista, jonne yksi Nooan managereistamme tulisi myös (emme tosin ole vielä ilmoittaneet asiasta :)), koska kyseinne manager on mummon paras ystävä.
Image
Image
Näillä siis ajettiin kilpaa 😀

Nojoo, sitten tohon otsikon aiheeseen. Eilinen työpäivä alkoi hyvin, olin tosi hyvällä tuulella ja pääsin siivoamaan yhtä todella sotkuista kauppaa, jee 🙂 (aika menee niin paljon nopeammin, kun on oikeasti jotain tekemistä). Sitten sainkin yhtäkkiä kuulla, että meidän esimiehet olivat vetäneet meidän (2 esimiestä, mä, Stella) keväisestä Skype-puhelusta omia johtopäätöksiä ja sitä kautta eräs poika sai hieman kakkaa niskaansa. Kaikki väärinkäsityksiä, mutta olin itse kovin vihainen meidän esimiehille tästä, koska ne veti omia todella kaukaa haettuja johtopäätöksiä ja toimivat meidän selkien takana, todella epäammattimaista. Asiaa selviteltiinkin, ja meidän osaston esimies pyytelikin hirveästi anteeksi sattunutta, mutta mua harmittaa edelleen tosi paljon. Että hehhee, kiva mennä töihin tänään… 😀

Niin ja siitä kuhmusta… Löin eilen pääni kylppärin kaappiin ja nyt mulla on kuhmu. Onneksi en sentään keskelle otsaa saanut sarvea 😀

Kuulumisia :)

Täällä on menny muuten tosi hyvin, mutta tää betonikaupunki alkaa ottaa vallan, nimittäin selkä on taas vähän huonossa kunnossa, hyvä jos jalka nousee ollenkaan. Onneksi osasin varautua tähän ja salakuljetin maahan kauhean määrän kipulääkkeitä. Niiden avulla jaksaa taas hymyillä ja jalkakin nousee 🙂 Kyllä tähän varmasti kohta tottuu, mutta nyt tulee niin suuri määrä kerrallaan kovalla alustalla seisomista/olemista, kun koko kylä on päällystetty BETONILLA työpaikasta lenkkipolkuun. (ainoastaan autotie asfalttia, mutta autojen seassa ei kyllä uskalla pyöräillä tai kävellä)  Muutenkin täällä on kaikki niin tekemällä tehtyä: lomakylät, paikallisten pihat ja huvipuistot on niin ylikorneja, että melkein inhottaa 😀 Onneksi täällä kuitenkin on myös paljon koskematonta luontoa, tosin automatkan päässä (no, oikeastaanhan ihan pyöräilymatkan päässä, mutta täällä ei kukaan kävele tai pyöräile minnekään, joten tiet on moottoriteitä eikä niille ole asiaa pyörällä). Onneksi meidän hyvällä paikallisella kaverilla on auto ja halu näyttää Dellsin parhaita paloja, niin päästiin yksikin päivä vähän haikkailemaan luontoon 🙂 (alla kuvia, jos netti jaksaa toimia sen verran, että saan ne ladattua tänne. Yksi ilta sainkin täällä pienet itkupotkuraivarit, kun ei netti taaskaan toiminut… Onneksi olin yksin kotona, koska hetken raivoamisen jälkeen alkoi itseänikin jo hävettää oma käytökseni).
Tänään vietetään Stellan kanssa vapaapäivää, mikä tulee ihan tarpeeseen, koska juhlittiin eilen yhden suomalaisen synttäreitä. Oli tosi hauskaa ja vihdoinkin korkattiin Harborkin (viime vuoden hengailupaikka ;))! Lähdettiin vielä baariinkiin, mikä oli ihan hauskaa vaihtelua, koska viime vuonna kävin loppujen lopuksi todella harvoin baarissa. Itse kyllä tykkään enemmän olla jonkun majoituksella, koska silloin kuulee jutella ja tutustuu ihmisiin 🙂
Kohta pitäisi lähteä kauppaan ostamaan kenkiä ja lahjaa em. jenkkikaverin high schoolin valmistujaisjuhliin. Ollaan taas hyvissä ajoin liikkeellä, kun juhlat on siis tänään muutaman tunnin päästä :D. Tulee varmasti hauskaa, koska ne on ihan luultavasti erilaiset, “epävirallisemmat”, juhlat kuin meidän ylioppilasjuhlat :). Onneksi meidän ei siis tarvitse mennä koululle, päästään vaan heti suoraan asiaan: juhlahumuun ja ihan övereiden jenkkiherkkujen kimppuun, nami 🙂 Nyt aamukahvia ja Kardashien dramaattista elämää tv:stä 😉 Stay tooned 🙂

15 16 17 10 181314

Let’s get started

Kovasta painostuksesta ja vapaapäivän ansiosta päätin nyt vihdoinkin tehdä tämän uuden blogin, johon olisi tarkoitus kirjoittaa kuulumisia täältä Jenkeistä ja sitten myöhemmin Saksasta, jonne lähden vaihtoon syyskuussa. Siitä blogin nimi My Big Fat Gypsy Year, koska luultavasti (valitettavasti) kiloja tulee hieman lisää, muistoja hirveästi ja reissaamisen takia muuttoja tulee eteen kuin kiertolaisilla. Nyt tämä ”virallinen” osio on ohi, joten asiaan 🙂

 

Asun Stellan ja kolmannenkin palaavan suomalaisen kanssa samassa traikussa, jossa viimekin vuonna asuttiin 🙂 Hauska huomata, että viime vuonna ostamamme kahvinkeitin on vielä tallella JA viime vuonna kalliilla (olikohan ollut 12 dollaria pienestä purkista!) ostettu kardemummakin oli vielä kaapissa! 😀 Töitä on nyt takana 2 päivää ja sielläkin työt on pitkälti samaa kuin viime vuonna. Osittain uusia naamoja, mutta myös vanhojakin näkyy 🙂 Ihanaa, kun jenkit on niin superilosia nähdessään jonkun palaavan (luultavasti se on vaan jenkkien ylipirteä tapa small talkata, mutta kukapa ei tykkäisi kuulla lauseita kuten: ”Ohhhh, you’re back! We’re so glad to have you back since you were such a good employee last year!”). Toisaalta itse ainakin otan työt ehkä vähän liiankin vakavasti, koska jotenkin tuntuu siltä, että kun manegerit puhuu meistä niin paljon, niin pakko pitää jokin taso yllä ja toivottavasti vielä nostaa sitä. Välillä kyllä harmittaakin tehdä näin yksinkertaista ja ”aivotonta” työtä. Toisaalta kova työmoraalini onkin vain tylsyyden välttelyä, koska aika saattaa käydä erittäin tylsäksi 10h työpäivän aikana lähes tyhjässä kaupassa. (Ja tuli eilen vähän valvottua, niin alle 4h yöunien jälkeinen univelka unohtuu hyvin, kun on koko ajan jotain muuta ajteltavaa – viime vuoden race plan siis vielä käytössä ;))

 

 

Saatiin tänään ekstravapaa, koska koko päiväksi on luvattu ukkosta 🙂 Just what I needed! Jalat on tässä vaiheessa jo ihan tukossa ja aina kun mahdollista, yritän mennä vaaka-asentoon ja heittää jalat ylös (kotona siis :D). Muuten siis 9,5-11,5h työpäivät ei tunnu niin pahalta, mutta jalat kyllä anoo armoa, kun seisoo koko tuon ajan kovalla alustalla! Tänään vapaapäivän kunniaksi mennäänkin Tanger outlet malliin ostamaan uusia työkenkiä (lue: lenkkareita) ja eiköhän sieltä tartu mukaan paljon muutakin 😉 Käydään myös leffassa (viime vuonna päiväleffat maksoi huimat 5 dollaria, eli 3,67 euroa päivän kurssin mukaan!) ja mahdollisesti beauty schoolissa laittamassa kynnet :). Tästä tulikin hyvä aasinsilta the makeoveriin, nimittäin beauty schoolissa kävin lähes heti maahan saapumisen jälkeen luovuttamassa hiuksia syöpäpotilaille 🙂 No, to be honest mielessä oli ainoastaan kesähiukset, mutta suostuin antamaan hiukset parempaan käyttöön, kun en niitä itsekään mukaani muistoksi halua. Huima hinta kyllä, 9 dollaria maksoi (6.61 euroa), vaikka aikaa menikin aika paljon (kampaajaopiskelija ihmetteli moneen kertaan, että miten mulla voi olla näin paljon hiuksia 😀 Kävi melkein sääliksi se tyttö, saattoi käydä vähän tylsäksi). Kohta saapuu kyyti kotiovelle, loppuun vielä kuvia täältä 🙂
kuva 3
Takapihalta 🙂
kuva 1
Before…
kuva 2
…and after 🙂